Onko unelmasi keskeneräinen?

Kävin viikonloppuna Tekstin talon ensimmäisillä Tekstifestivaaleilla ja inspiroiduin kirjoittamaan:

Kirjailijan niksi: "Kirjoita. Piste." Mitä tein ensin? Sometin tietysti kun oli kerrankin jotain kontsaa. Näkikö kukaan? Ainoa seuraaja tykkäsi heti! Mitä muuta voi ihminen toivoa? No ehkä rakkautta. Ja sekö ei ollut rakkautta? Niin.

Musiikki alkaa soida! Se on vasta soundcheck. Mennään silti. Kuulostaa hyvältä! Ehdotus vai musiikki? Molemmat! Niin.

Vähän nälkä. Mennään syömään jotain. Minne? Just Vegeen. Mitä? Falafel&halloumi pita. Mulle bataattiranskalaiset! Niin.

Pitäis lähtee himaan. Niin.

Mikä siellä Tekstifestivaaleilla oikein inspiroi? Ehkä eniten se, että toisin kuin Kirjamessuilla, Tekstifestivaaleilla tekstin ei tarvitse olla valmis ollakseen esittelykelpoinen. Teksti voi olla vasta kehkeytymässä ja kehittymässä johonkin suuntaan ja muotoon - ja silti sitä voi jo esitellä ja ihastella.

Samalla tavalla elämä on aina kesken: kehkeytymässä ja kehittymässä johonkin suuntaan. Tavoitteiden ja unelmien avulla tuohon suuntaan voi ainakin jossain määrin vaikuttaa.

Myöskään unelmien ja tavoitteiden ei tarvitse olla valmiita ja täydellisiä ennen kuin niitä voi lähteä toteuttamaan. Unelmat ja tavoitteet kehkeytyvät ja kehittyvät joka tapauksessa matkan varrella -  joskus enemmän ja joskus vähemmän.

Kun haluat aloittaa matkan kohti jonkin tavoitteesi, haaveesi tai unelmasi toteutumista, Unelmakone auttaa. Voit ottaa sen käyttöösi tästä.